Milano

Taidetta ja turistien paljoutta

Milanoon menimme junalla. Miellyttävä tapa matkustaa, jos haluaa päästä suoraan miljoonakaupungin keskustaan ilman parkkiongelmia.

 Milano on muodin, taiteen ja upeiden rakennusten kaupunki. Vanhassa kaupungissa melkein joka korttelissa on kirkko. Vierailimme Duomossa, jonka sanotaan olevan maailman kolmanneksi suurin kirkko. Kirkkoa on rakennettu lähes tuhannen vuoden ajan pieteetillä. Nytkin osa kirkon sisäseinistä oli rakennustelineiden peitossa. Kirkon taideteoksissa riittäisi katseltavaa moneksi tunniksi.

 

Milano on myös Italian liike-elämän keskus. Milanon pörssi on Italian tärkein. Pörssiaukiolle on pystytetty omituinen keskisormipatsas. Sen on veistänyt tunnettu italialainen nykytaiteilija Maurizio Cattelan (L.O.V.E 2011). Patsas on herättänyt monia pohdintoja. Useat sanovat sen merkitsevän keskisormen näyttämistä kansainväliselle taloushallinnolle tilanteessa, joka oli johtanut vuoden 2008 talouskriisiin. (The Wall Street Journal)

 Pyhän Maurizion kirkko sijaitsee vanhassa luostarissa. Tämä niin kuin monet muutkin kirkot voivat jäädä katuvilinässä huomaamatta. Kirkojen sisäänkäynnit nimittäin voivat sekoittua moniin toinen toistaan juhlavampien vanhojen rakennusten portteihin. Maurizio oli täynnä ihania vanhoja maalauksia ja koristellisia yksityiskohtia. Paikka henki myös luostarimaista levollisuutta.

Lopulta saavumme Santa Marie delle Grazie kirkon aukiolle. Aukiolla sijaitseva rakennus on yksi yleisimmistä syistä tulla Milanoon. Tämä vaatimattomalta näyttävän  vanhan luostarin tiilikirkon ruokasali kätkee sisäänsä yhden taidehistorian arvostetuimmista teoksista. (Leonardo da Vinci, Pyhä ehtoollinen, 1498.) Maalaus on aikanaan pahasti kirkon vankilakäytössä ja sodissa vahingoittunut fresko.

Tiesimme tänne tullessamme, että maalauksen pääsee näkemään varaamalla kallliin esittelyajan useita viikkoja etukäteen. Minulle jäi kuitenkin tunne, että kaikkein oleellisin tuli koettua ilman maalauksen näkemistäkin.

Päivän päätteeksi reikäpastaa ja tomaattikastiketta, juustona Grana Padano 12 kk, lähimarketista 8,90/kg.

 

+ 40 celsiusta!

Kauan kuumaa?

Olen viettänyt kaksi viikkoa elämää, jossa ilman lämpötila pääsääntöisesti on vaihdellut 30-40 asteen välillä niin yöllä kuin päivälläkin. Eilen 29.7. poikkeuksellisesti ukkosmyrsky ja pitkä raekuuro laski lämpötilan +18 asteeseen.

Tarkoitukseni ei ole moittia olosuhteita - päin vastoin. Hieno kokemus tämä kuuma ilmasto.

Kolme päivää olemme viettäneet tavallista elämää Bottanucossa. Lauantai kului uima-altaalla Tezzanossa, sunnuntaina teimme retken Bergamon vanhaan kaupunkiin ja eilen kävimme Italian suurimmassa ostoskeskuksessa (Orio-center). Siellä kuulimme ensimmäisen kerran matkamme kuluessa puhuttavan suomea. Ilmeisesti lentokentän läheisyydellä on vaikutusta tähän.

Bottanucossa kunnan kulttuuritoimi on aktivoitunut järjestämään kulttuuritilaisuuksia - piazzaelämä alkaa klo 21 jälkeen auringon laskiessa ja pahimman paahteen hellittäessä. Niinpä konsertit alkavat iltaisiin klo 21. Uupuneina luovutamme kauniiden laulelmien kuuntelun jo klo 22. Vielä puolen yön aikoihin piazzalta kuuluu paikallisten lapsiperheiden ääniä.

Raekuuro yllätti  siten, että auto oli ajettava suojaan huoltoaseman katokseen. Rakeet olivat suurimmillaan peukalon pään kokoisia.

 Pyöräillessämme Gapriate S. Gervasion kirkon ohitse olimme törmätä hautakulkueeseen, jossa ihmiset olivat pukeutuneet normaaleihin kesävaatteisiin. Samasta kylästä mieleeni jäi kahvilanpitäjä, joka esitteli meille päivän lehdestä F1-tulostaulukkoa. Kuultuaan, että olemme Suomesta hän toisti useaan kertaan haltioituneena: "Kimi Raikkonen, the Ice Man!"

 Bergamosta jäi mieleen maailman kauneimmaksi kehuttu Piazza Vecchia, joka nyt olikin osittain rakennustelineiden peitossa.

Bergamon vanhakaupunki oli elämys myös lukuisten kirkkojen vuoksi. Neljässä kävimme sisällä viilentymässä ja kuuntelemassa kaunista musiikkia. Tuomiokirkossa oli erikoista alttarin alle kellariin 1900-luvulla sijoitettu hautaholvi Bergamon piispoille. Marmoriset sargofagit (osa vielä tyhjillään) muodostavat jyhkeän säteittäisen kehän, jonka keskellä voi tuntea itsensä todella pieneksi.

Hautaholvissa voi myös lukea isosta marmoritaulusta kaikkien edesmenneiden Bergamon piispojen nimet - alkaen 300 luvulta jKr. "Cronotassi Dei Vescovi di Bergamo" 300-luvun piispojen nimet ovat S. Narno ja S. Viatore.

Bergamon luonnonhistorialliseen museoon on vapaa pääsy. Mieleen jäi erityisesti näyttelyikkuna, johon oli koottu norsunluusta valmistettuja esineitä.

Orio-centerissä MacDonaldsin ikkunasta voi seurata lentokoneiden nousua ja laskua. Italialaisen BicMacin erottaa suomalaisesta siitä, että ketsuppia ei sen välistä löydy. Se on ostettava erikseen tiskiltä. Onkohan ketsuppi Suomessa jotenkin yliarvostettu tuote.

Kauppakeskuksen katosta roikkuu valtavia julisteita, joissa kerrotaan, että tänä vuonna bergamolaisen paavi Giovanni XXIII:n kuolemasta tulee kuluneeksi 50 vuotta. Marketista ostan kilon tuoreita sinisimpukoita. Kunnollista kermaa en löydä, mutta joku pastakerma saa kelvata, vaikka ei se oikeasti kelpaa sinisimpukkakeittoon.